OSAKUNNAN OHJESÄÄNNÖT

OSAKUNNAN SÄÄNNÖT

Tällä sivulla ovat PPO:n säännöt. Ehdotus on hyväksytty juuri tässä muodossa yleiskokouksissa 5.3.2024 ja 11.9.2024. Helsingin Yliopiston rehtori on vahvistanut säännöt 9.12.2025 ja ne astuivat tuolloin voimaan (HY/12968/04.10.00/2024).

I LUKU
OSAKUNNAN TARKOITUS JA ALUE

1 §

Osakunnan nimi on Pohjois-Pohjalainen Osakunta, ja siitä käytetään lyhennettä PPO.

2 §

Pohjois-Pohjalainen Osakunta on Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuuteen perustettu yliopistolain 47§:ssä tarkoitettu opiskelijajärjestö. Osakunnan tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Osakunta pitää yhteyksiä sen toiminnan kannalta tärkeisiin järjestöihin ja yhteisöihin, harjoittaa ja tukee julkaisu- ja tutkimustoimintaa, järjestää tilaisuuksia, pitää yllä mielenkiintoa kanta-aluetta sekä sen kulttuuria kohtaan ja muutoinkin pyrkii ajamaan kanta-alueensa ja sen asukkaiden etua.

4 §

Osakunnan kanta-alueena ovat Oulun ja Lapin läänit Osakunnan 100-vuotisjuhlapäivänä 5.2.2007.

II LUKU
OSAKUNNAN JÄSENET

5 §

Osakunnan varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Helsingin yliopiston kirjoissa oleva opiskelija, jolla on maakunnallisia tai sukulaissiteitä kanta-alueelle tai joka muuten osoittaa kiinnostusta Osakunnan kanta-aluetta kohtaan eikä kuulu mihinkään muuhun Helsingin yliopiston Osakuntaan.

6 §

Osakunnan ulkojäseneksi voidaan hyväksyä muuta korkeakoulututkintoa suorittava ylioppilastutkinnon suorittanut opiskelija, joka muutoin täyttää 5 §:n ehdot.

7 §

Osakunta kantaa varsinaisilta ja ulkojäseniltään jäsenmaksua, jonka suuruuden yleiskokous päättää vuosittain.

8 §

Osakunnan jäsenyyskausi on lukuvuosi. Osakunnan varsinaisten ja ulkojäsenten on kirjauduttava Osakunnan jäseneksi lukuvuosittain.

Osakuntaan ensi kertaa ilmoittautuvan varsinaisen jäsenen on kirjoittauduttava matrikkeliin ja ulkojäsenen vastaavaan ulkojäsenille tarkoitettuun kirjaan.

Jos Osakunnan jäsen liittyy johonkin toiseen Helsingin yliopiston Osakuntaan, hänen katsotaan eronneeksi Osakunnan jäsenyydestä.

9 §

Osakunnan varsinaiset ja ulkojäsenet hyväksyy Osakunnan hallitus. Osakunnan varsinaisia ja ulkojäseniä kutsutaan Osakunnan jäseniksi.

10 §

Osakunnalla on oikeus yleiskokouksen päätöksellä erottaa määräajaksi tai toistaiseksi varsinainen tai ulkojäsen, joka on käyttäytymisellään ja toiminnallaan huomattavasti vaikeuttanut osakunnan toimintaa tai jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joita hänellä osakunnalle sen jäsenenä on. Erottamisasia raukeaa, ellei sitä kannata vähintään 5/6 annetuista äänistä.

Muista kurinpitoasioista määrätään yleiskokouksen vahvistamissa ohjesäännöissä.

11 §

Osakunnan seniorijäseneksi katsotaan jokainen entinen Osakunnan jäsen, paitsi sellainen, joka on 10 §:n mukaisesti erotettu, muutoin itse eronnut Osakunnan jäsenyydestä tai liittynyt johonkin toiseen Helsingin yliopiston osakuntaan.

Seniorijäsenten keskuudessa toimii omien sääntöjensä mukaisesti Pohjoispohjalaiset alumnit -niminen yhdistys.

12 §

Osakunnan kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä osakunnan seniorijäsen tai muu osakunnan toiminnan ja tavoitteiden tukemisesta kiinnostunut henkilö tai yhteisö. Kannatusjäsenet hyväksyy osakunnan hallitus.

Osakunta perii kannatusjäseniltään vuosittaisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenmaksun suuruudesta päättää yleiskokous.

13 §

Kunniajäsenekseen osakunta voi kutsua osakunnan pyrintöjä huomattavalla tavalla edistäneen entisen jäsenensä tai muun kansalaisena erityisesti ansioituneen, kanta-alueen hyväksi toimineen henkilön.

Ehdotus kunniajäseneksi kutsumisesta tehdään yleiskokouksessa vähintään 50 jäsenen tai kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoittamalla kirjelmällä. Kirjelmä pannaan keskustelun jälkeen pöydälle seuraavaan kokoukseen. Ellei ehdotusta siinä kokouksessa kannata suljetuin lipuin toimitetussa äänestyksessä vähintään 2/3 äänestäneistä, katsotaan ehdotus rauenneeksi, eikä siitä mainita kokouksen pöytäkirjassa.

III LUKU
INSPEHTORI JA KURAATTORI

14 §

Inspehtorin tehtävänä on valvoa ja tukea osakunnan toimintaa sekä olla yhdyssiteenä osakunnan ja yliopiston välillä. Osakunta valitsee inspehtorikseen yliopiston professorin. Vaali toimitetaan yleiskokouksessa suljetuin lipuin. Ellei kukaan ehdokkaista saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, ja valituksi tulee se, jolla siinä on ollut suurin kannatus.

Vaalin tulos on ilmoitettava yliopiston rehtorille.

Jos inspehtori on pitkähkön ajan estyneenä hoitamasta tointaan, valitaan samalla tavalla virkaa toimittava inspehtori esteen kestoajaksi, jonka yleiskokous on inspehtorin esityksestä vahvistanut.

15 §

Osakunnan toimintaa johtaa ja inspehtorin apuna valvoo kuraattori.

Kuraattorikseen osakunta valitsee kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan loppututkinnon suorittaneen tai osakunnan toimintaan hyvin perehtyneen entisen tai nykyisen jäsenensä. Kuraattorin vaali käsitellään virkaanastumista edeltävän marraskuun aikana. Kuraattorin virkakausi alkaa valintaa seuraavan vuosijuhlan jälkeisenä päivänä. Kuraattorin vaalista noudatetaan soveltuvin osin, mitä inspehtorin vaalista on määrätty.

Kuraattorilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa osakunnan tapahtumissa. Jos kuraattori on pitkähkön ajan estyneenä hoitamasta tointaan, valitaan virkaa toimittava kuraattori määräajaksi. Kuraattorin erotessa kesken toimikauttaan valitaan virkaa toimittava kuraattori seuraavan kalenterivuoden alkuun saakka, jolloin toimintansa aloittaa tämän pykälän 2. momentin mukaisesti valittu kuraattori. Ellei kuraattorin vaalia voida suorittaa ennen virkakauden alkua, jatkaa entinen kuraattori toimintaansa, kunnes uusi on valittu.

IV LUKU
OSAKUNNAN YLEISKOKOUS

16 §

Korkein päätäntävalta Osakunnassa kuuluu Osakunnan yleiskokoukselle.

17 §

Osakunnan yleiskokous on päätösvaltainen, kun vähintään 12 varsinaista jäsentä on paikalla. Kiireellisissä tapauksissa voi kokous sen puheenjohtajan harkinnan mukaan tehdä päätöksiä vajaalukuisenakin, kunhan paikalla on vähintään 7 varsinaista jäsentä, ellei kaksi äänivaltaista läsnä olevaa jäsentä sitä vastusta.

Kiireelliseksi julistetussa kokouksessa ei kuitenkaan voida päättää asiasta, joka koskee Osakunnan lakkauttamista, yhdistämistä, jakamista, nimenmuutosta, kanta-alueen muuttamista, kiinteän omaisuuden myymistä, ostamista tai kiinnittämistä, sääntöjen tai ohjesääntöjen muuttamista tai inspehtorin tai kuraattorin vaalia tai jäsenen erottamista.

18 §

Osakunnan yleiskokouksen kutsuu koolle kuraattori tai hallituksen puheenjohtaja katsoessaan sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 10 osakunnan jäsentä sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kuraattorin on kutsuttava kokous koolle kahden viikon kuluessa vaatimuksesta tiedon saatuaan.

Yleiskokous on kutsuttava koolle käsittelemään ainakin seuraavia asioita:

tammikuussa
kuluvan vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymistä
kunnia-, ansio- ja harrastusmerkkien myöntämistä
ohjesääntöjen vahvistamista

maalis/huhtikuussa
edellisen vuoden toimintakertomuksen hyväksymistä ja tilinpäätöksen vahvistamista
vastuuvapauden myöntämistä

loka/marraskuussa
hallituksen, sihteerin, taloudenhoitajan, tilintarkastajien ja toiminnanhoitajan vaalia

Yleiskokous päättää osakunnan edustajat osakunnan ulkopuolella ja sen kanssa yhteistyössä toimiviin pysyviin elimiin, joihin osakunnalla on edustusoikeus. Yleiskokous valitsee edustajansa sellaisina aikoina, kuin edustuksen saava elin tai yhteisö edellyttää.

Yleiskokouksissaan osakunta voi asettaa pysyviä valio- ja toimikuntia. Samalla on päätettävä, mikä on toimikunnan tarkoitus, milloin toimikunnan jäsenet valitaan ja määriteltävä jäsenen toimikausi.

19 §

Yleiskokouksista on ilmoitettava vähintään seitsemää vuorokautta ennen kokousta yleiskokouksen vuosittain tammikuussa päättämällä virallisella ilmoituskanavalla.

Kokouksen esityslista on toimitettava ilmoituskanavalle vähintään seitsemää vuorokautta ennen kokousta ja siihen täytyy sisällyttää ainakin 17 §:ssä ja 18 §:ssä sekä 29 §:n 1 momentissa mainitut asiat.

Kokous voi ottaa käsiteltäväkseen myös muita kuin koollekutsujan esittämässä esityslistassa olevia asioita. Kokous ei voi kuitenkaan lisätä esityslistalle 17 §:ssä ja 18 §:ssä ja 29 §:n 1 pykälässä mainittuja asioita.

20 §

Yleiskokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla Osakunnan entisillä ja nykyisillä jäsenillä. Äänioikeus on yleiskokouksessa paikalla olevilla Helsingin yliopistoon läsnä oleviksi kirjoittautuneilla varsinaisilla jäsenillä.

Osakunnan ulkojäsenillä, jotka ovat ilmoittautuneet läsnä oleviksi oppilaitokseensa, on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeuden lisäksi äänioikeus kaikissa muissa kuin seuraavissa asioissa:
a. Osakunnan lakkauttaminen, Osakunnan sääntöjen tai ohjesääntöjen muuttaminen tai vahvistaminen.
b. Inspehtorinvaali tai muut Helsingin yliopistoon tai Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan liitännäiset asiat

Vastuuvapaudesta päätettäessä eivät vastuuvelvolliset saa osallistua päätöksentekoon.

21 §

Yleiskokouksissa puhetta johtaa inspehtori tai hänen estyneenä ollessaan kuraattori. Jos he molemmat ovat estyneitä, avaa kokouksen akateemisesti vanhin läsnä oleva jäsen, jolloin kokous aloitetaan puheenjohtajan vaalilla.

22 §

Äänestyksissä ja henkilövaaleissa tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei säännöissä ole toisin määrätty. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, paitsi henkilövaaleissa arpa.

Äänestys toimitetaan puheenjohtajan soveliaaksi katsomalla tavalla. Suljettua lippuäänestystä on kuitenkin käytettävä, jos vähintään kaksi äänivaltaista jäsentä niin vaatii. Henkilövaalit toimitetaan aina suljetulla lippuäänestyksellä.

Jos vaaleissa valittavia on enemmän kuin yksi, on käytettävä suhteellista vaalitapaa, jos vähintään kaksi äänivaltaista jäsentä sitä vaatii. Osakunnan hallituksen vaali toteutetaan kuitenkin aina näiden sääntöjen 28 §:n 3 momentin mukaisesti

Suhteellisessa vaalissa jokainen kirjoittaa äänestyslippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on valittavia. Vertausluvut määräytyvät siten, että vaalilipussa ensimmäisenä oleva nimi saa niin monta vertauspistettä kuin on valittavia, toinen yhtä vähemmän jne.

23 §

Päätöksen tekeminen ensimmäistä kertaa käsiteltävänä olevasta asiasta siirretään seuraavaan kokoukseen, jos vähintään viidesosa läsnä olevista äänivaltaisista jäsenistä sitä vaatii. Tällöin uusi kokous on kutsuttava koolle kahden viikon kuluessa, ellei siirtoesitystä tehtäessä ole asetettu pitempää määräaikaa.

Uudistetusta pöydällepanosta päättää yleiskokous.

24 §

Yleiskokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään päätökset ja tehdyt vastaehdotukset sekä mahdolliset äänestystulokset. Yleiskokous valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka suorittavat tehtävänsä yhdessä puheenjohtajan kanssa.

Yleiskokouksen tarkastettu pöytäkirja tulee asettaa nähtäväksi Osakunnan yleiskokouksen määrittämälle viralliselle ilmoituskanavalle 14 vuorokauden kuluessa kokouksesta.

25 §

Osakunnan jäsen, joka ei ole yhtynyt osakunnan päätökseen, saa ilmoittaa pöytäkirjaan suullisen tai kirjallisen vastalauseensa. Kirjallisesta vastalauseesta on ilmoitettava kokouksessa, ja se on toimitettava pöytäkirjaan liitettäväksi viimeistään sitä tarkastettaessa. Siinä saa toistaa vain sen, mitä asian käsittelyn yhteydessä on kokouksessa esittänyt.

26 §

Osakunnan yleiskokouksen hallintoasiaa koskevasta päätöksestä haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen, siten kuin yliopistolain 86 §:ssä säädetään.

Osakunnan yleiskokouksen muuta kuin hallintoasiaa koskevasta päätöksestä haetaan muutosta valittamalla inspehtorikollegiolle siten kuin yliopiston johtosäännön 54 §:ssä määrätään.

V LUKU
OSAKUNNAN HALLITUS

27 §

Osakunnan hallituksen tehtävänä on osakunnan käytännön toiminnan johtaminen ja yleiskokouksen hyväksymien ohjeiden ja päätösten toimeenpaneminen. Hallituksen toimivaltaan kuuluvat asiat, joita säännöissä tai ohjesäännöissä tai niiden perusteella ei ole määrätty muiden elinten toimivaltaan kuuluviksi.

Yleiskokous voi ennen asian esille tuloa pidättää jonkin asian itselleen. Hallitus ei voi ottaa päätettäväkseen asiaa, joka on yleiskokouksessa vireillä. Hallituksen toimivaltaan kuuluva asia on alistettava yleiskokouksen päätettäväksi, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii asian ollessa hallituksen kokouksessa esillä. Puheenjohtajan on ilmoitettava vaatimuksesta viipymättä kuraattorille, jonka on kutsuttava yleiskokous käsittelemään asiaa kahden viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

28 §

Hallitukseen valitaan loka/marraskuussa pidettävässä yleiskokouksessa kalenterivuoden kestäväksi toimikaudeksi puheenjohtaja ja hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä.

Yleiskokous valitsee hallitukseen puheenjohtajan, talousvaliokunnan puheenjohtajan, yhteiskunnallisen valiokunnan puheenjohtajan sekä puheenjohtajat yhdestä neljään muulle valiokunnalle, joiden toimialat on ennen tätä määrätty.

Valinta tehdään enemmistövaaliperiaatteella erikseen, ja loput hallituksen jäsenet valitaan käyttämällä suhteellista vaalitapaa 22 §:n 4 momentin määräämällä tavalla.

29 §

Kymmenen Osakunnan jäsentä voi esittää Osakunnan hallitukselle kirjallisen välikysymyksen. Välikysymys on toimitettava kirjallisena myös kuraattorille, joka kutsuu yleiskokouksen koolle kahden viikon kuluessa. Hallitus esittää yleiskokouksessa vastineen välikysymykseen. Keskustelun jälkeen Osakunnan hallituksen luottamuksesta on äänestettävä.

Mikäli Osakunnan hallitus ei nauti Osakunnan luottamusta, voidaan samassa kokouksessa valita uusi hallitus jäljellä olevaksi toimikaudeksi noudattaen, mitä 28 §:ssä määrätään. Jos uutta hallitusta ei epäluottamuslauseen jälkeen muodosteta, on uusi yleiskokous kutsuttava koolle kahden viikon kuluessa edellisestä, ja hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes uusi hallitus on näin saatu muodostetuksi.

30 §

Hallituksen jäsenen erotessa kesken toimikauttaan valitsee yleiskokous hänelle seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Puheenjohtajan eronpyyntö katsotaan koko hallituksen eronpyynnöksi, ja kuraattorin on kutsuttava koolle yleiskokous valitsemaan uutta hallitusta jäljellä olevaksi toimikaudeksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hallituksen eronpyyntö on hänelle jätetty.

31 §

Hallituksessa käsiteltävänä oleva asia on siirrettävä seuraavaan kokoukseen, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä niin vaatii. Uudistetusta pöydällepanosta päätetään yksinkertaisella enemmistöllä.

32 §

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja.

Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet hallitukseen kuuluvista on läsnä.

Kaikilla Osakunnan jäsenillä on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, ellei hallitus erityistapauksessa päätä pitää kokousta tai käsitellä tiettyä asiakohtaa suljetuin ovin. Tarvittaessa hallitus voi erikseen myöntää Osakunnan ulkopuolisille henkilöille läsnäolo- ja/tai puheoikeuden.

Hallituksen jäsenen ollessa estynyt saapumasta kokoukseen on hänen ilmoitettava siitä ennen kokousta puheenjohtajalle tai sihteerille.

33 §

Hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään päätökset ja tehdyt vastaehdotukset sekä mahdolliset äänestystulokset. Pöytäkirjaan merkitään myös läsnä olleiden hallituksen jäsenten ja muiden asianomaisten nimet.

Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa, paitsi toimikauden viimeisen kokouksen pöytäkirja, jonka tarkastavat yhdessä puheenjohtajan kanssa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri.

Hallituksen päätökset on asetettava nähtäväksi kaikille Osakunnan jäsenille yleiskokouksen päättämällä tavalla.

34 §

Hallitus asettaa järjestäytymiskokouksessaan talousvaliokunnan, yhteiskunnallisen valiokunnan ja yleiskokouksen määräämät valiokunnat sekä harkinnan mukaan ylimääräisiä valiokuntia. Valiokunnissa on hallitukseen kuuluvan puheenjohtajan lisäksi ainakin yksi jäsen.

Ylimääräisten valiokuntien toimialat määrätään asettamispäätöksessä.

35 §

Talousvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksen käsittelyä varten taloudelliset asiat ja toimia taloudenhoitajan apuna. Valiokunnan sihteerinä on taloudenhoitaja tai valiokunnan määrittämä muu henkilö.

36 §

Yhteiskunnallisen valiokunnan tehtävänä on osakunnan kanta-alueeseen kohdistuvan sekä yhteiskunnallisiin asioihin liittyvän toiminnan suunnittelu ja toimeenpano sekä kiinnostuksen ja keskustelun herättäminen. Yhteiskunnallisen valiokunnan tulee myös valmistella hallituksen käsittelyä varten ne asiat, jotka eivät kuulu muille valiokunnille. Yhteiskunnallinen valiokunta ylläpitää suhdetta toisiin osakuntiin ja HYY:n alaisiin toimijoihin.

37 §

Asioiden valmistelua tai toimeenpanoa varten hallitus voi asettaa toimikuntia, joiden toimiaika jatkuu enintään hallituksen toimikauden loppuun.

VI LUKU
OSAKUNNAN VIRKAILIJAT

38 §

Osakunnan virkailijoita ovat sihteeri, taloudenhoitaja, toiminnanhoitaja ja ne virkailijat, joiden virkojen perustamisesta ja tehtäväkentästä sekä mahdollisesta tehtävien jakamisesta useamman henkilön kesken yleiskokous on päättänyt hyväksymällä niitä koskevat ohjesäännöt.

39 §

Sihteerin tehtävänä on pitää pöytäkirjaa yleiskokouksissa ja hallituksen kokouksissa sekä huolehtia kirjeenvaihdosta yhteistyössä toiminnanhoitajan kanssa.

40 §

Taloudenhoitajan tehtävänä on huolehtia osakunnan rahavaroista ja muusta omaisuudesta sekä kirjanpidosta.

41 §

Toiminnanhoitajan tehtävänä on juoksevien asioiden hoitaminen, lukuun ottamatta talousasioita, kirjeenvaihto yhteistyössä sihteerin kanssa sekä toimiston yleisestä siisteydestä huolehtiminen.

VII LUKU
OSAKUNNAN TALOUS

42 §

Osakunnan taloutta hoidetaan kalenterivuodeksi vahvistetun talousarvion mukaan. Tarvittaessa yleiskokous voi hyväksyä lisätalousarvioita.

Talousarvion toteutumisesta vastaa hallitus.

43 §

Tilejä tarkastamaan osakunta valitsee vuosittain kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat.

Tilinpäätös on laadittava seuraavan vuoden tammi-helmikuun kuluessa ja tilintarkastajien lausunto on esitettävä Osakunnalle maalis-huhtikuun kuluessa. Saatuaan tämän lausunnon yleiskokous päättää vastuuvapauden myöntämisestä taloudenhoitajalle, hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

VIII LUKU
JUHLAT, TUNNUSMERKIT JA HUOMIONOSOITUKSET

44 §

Osakunnan vuosipäivä on helmikuun viides päivä, jona päivänä vuonna 1804 Johan Ludvig Runeberg syntyi ja jona päivänä vuonna 1834 Johan Wilhelm Snellman valittiin Pohjalaisen Osakunnan vt. kuraattoriksi. Vuosijuhlaansa Osakunta viettää vuosipäivänään tai sitä lähellä olevana päivänä.

45 §

Osakunnan lippu on vuodelta 1686 periytyvä silloisen Pohjanmaan rykmentin lippu, jossa on sinisellä kentällä kuusi valkoista kärppää, joiden hännänpäät ovat mustat ja jotka on asetettu 2+2+2. Niitä ympäröi kaksi punertavalla tupsupäisellä nauhalla sidottua luonnonväristä laakerinoksaa. Lipun leveys on kahdeksan mittayksikköä ja korkeus seitsemän mittayksikköä.

Lipun käytöstä päättää osakunnan hallitus. Kuitenkin osakunnan kuraattori voi kiireellisissä tapauksissa suostua lipun käyttöön myös ilman hallituksen päätöstä.

46 §

Osakuntanauhan värit ovat valkea-sininen-valkea. Osakuntanauhan myöntämisestä muille kuin osakunnan jäsenille päättää kuraattori tai hallitus.

47 §

Osakunnan kunniamerkin voi yleiskokous myöntää erityisen suurista ansioista osakunnan tavoitteiden edistämisessä.

48 §

Osakunnan ansiomerkin voi yleiskokous myöntää pitkäaikaisesta toiminnasta osakunnan hyväksi tai ansiokkaasta toiminnasta osakunnan tavoitteiden edistämiseksi.

49 §

Osakunnan harrastusmerkin voi yleiskokous myöntää Osakunnan jäsenelle tunnustuksena Osakunnan toimintaa kohtaan tunnetusta harrastuksesta ja siinä osoitetusta aktiivisuudesta.

IX LUKU
ERINÄISIÄ SÄÄDÖKSIÄ

50 §

Osakunnan nimen kirjoittaa kuraattori tai hallituksen puheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa aina kaksi yhdessä. Kirjeenvaihdossa nimen kirjoittaa sihteeri ja taloudenhoitoon liittyvissä juoksevissa asioissa taloudenhoitaja yksin. Hallitus voi valtuuttaa osakunnan virkailijan tai muun jäsenen kirjoittamaan osakunnan nimen tehtävien joustavan hoidon vuoksi tarpeellisissa erikoistapauksissa.

51 §

Kuraattori voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Osakunnan hallituksen tai toimielimen päätöksestä, jos hän katsoo päätöksen olevan lain tai Osakunnan sääntöjen vastainen tai muutoin Osakunnan toiminnalle haitallinen. Kuraattori voi kieltää valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon ennen kirjallisen oikaisuvaatimuksen toimittamista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava hallitukselle tai oikaisuprosessin kohteena olevalle toimielimelle 14 päivän kuluessa päätöksestä. Oikaisuvaatimuksen myöhästyessä kuraattorin asettama täytäntöönpanokielto raukeaa. Oikaisuvaatimuksen myötä päätös palautetaan hallituksen tai toimielimen valmisteluun ja oikaisuvaatimuksen pohjalta tehdään uusi päätös.

Jos kuraattori on tyytymätön oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen, voi hän saattaa asian yleiskokouksen pidätettäväksi. Tällöin päätös ei astu voimaan ja yleiskokous tekee asiasta lopullisen päätöksen.

52 §

Tarkempia säännöksiä näiden sääntöjen soveltamisesta voidaan antaa yleiskokouksen hyväksymillä ohjesäännöillä. Ohjesäännöissä määrätään ainakin taloudenhoidosta, virkailijoiden ja valiokuntien toiminnasta, lipusta ja muista osakunnan tunnuksista.

53 §

Näiden sääntöjen muuttamisesta päätetään vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa, jossa muutosta on kannatettava vähintään 2/3 annetuista äänistä. Kuitenkin jos ensimmäisessä kokouksessa 5/6 katsoo muutoksen kiireelliseksi painavista syistä ja muutosehdotus saa taakseen 2/3 annetuista äänistä, voidaan muutoksesta päättää jo ensimmäisessä kokouksessa.

54 §

Päätös osakunnan lakkauttamisesta, yhdistämisestä, jakamisesta, nimenmuutoksesta tai kanta-alueen muuttamisesta tehdään kahdessa vähintään kahden viikon väliajoin olevassa yleiskokouksessa. Tullakseen voimaan päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa taakseen vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Jos osakunnan toiminta lakkautetaan, siirtyy sen omaisuus lakkauttamispäätöksen yhteydessä päätetylle säätiölle tai rekisteröidylle yhdistykselle, jonka on käytettävä omaisuus näiden sääntöjen 2 §:ssä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseen.

55 §

Nämä säännöt astuvat voimaan heti, kun rehtori on ne vahvistanut. Virkailijoiden toimikausi jatkuu kuitenkin, kunnes ensimmäinen näiden sääntöjen mukainen virkailijavalinta on suoritettu.